20180905

Sickdays


Moixx. Inhottaa kun postausvälit venyy, enkä ees tiedä että miksi.
Tästä nyt ehkä sekava postaus tulossa, mutta jotain pikkujuttuja ajattelin raapustella.



Jos yleisesti jotain, niin ei kai maatamullistavia juttuja, kunhan elän ja olen. Viime viikolla käväistiin Tallinnan-risteilyllä asumisyksikön tyyppien kans, ja on uusia muistojakin luotu, mutta muuten arkipäivät on olleet aika samaa kaavaa. Tää alkuviikko tosin on mennyt aikalailla sairastellessa. Tääkin aamu alkoi siispä herätyskellon pirinällä, kahvilla, kurkkukivulla ja vanhoilla emo-aikojen biisilemppareilla. Tosiaan kolmatta (tai neljättä, en pysy mukana) päivää ihmeellisessä syysflunssassa, lipitän miljoonatta kupillista teetä ja yritän antaa itselleni luvan lepäillä, heikottaa aika huolella. Pystyin kyllä raahautumaan apteekkiin, mutta ehken muuten ala uhmaamaan lämmönnousua, kuten tein maanantaina - vaikka en kyllä kadu ollenkaan. Käytiin meinaan lempparityypin kans pyörähtämässä Itiksessä taas, ja löysin Tigerista ehkä maailman söpöimmän laamamukin (uus lemppari! niinku varmaan kuvista huomaa......), ja Suomalaisesta iiiihanan uuden luonnoskirjan - olin jonkun aikaa jo miettinyt hankkivani uuden ja nyt löytyi niin mun näkönen että eihän sitä voinu kirjakauppaan jättää heh. Mutta pakko sanoo että varsinkin tälleen puolikuntoisena onkin tehnyt hyvää ihan vaan rauhoittua teekupillisen ja luonnoskirjan parissa. Mikä parasta; oon viime viikkoina jotenkin taas ihan todella tajunnut kirjoittamisen ja piirtämisen tärkeyden ja ihanuuden, olin unohtanut kuinka paljon ne antaa mulle, if you know what I mean. Ja ku siis välillä on yksinkertaisesti niin ihanaa itekseen vaan päästää se sisäinen luovuus valloilleen. Tiiättekö tuon tunteen...?





Joo, mutta tiivistettynä tämäkin päivä mennyt aikalailla siis lagaillessa. Hirveen syyllinen olo vaan kun ei jaksa tehdä oikein mitään, mutta minkä mä sille voin että flunssa iski näin voimalla ja tuntuu että ne viimeisetkin voimat menee lähinnä yskimiseen ja teenhakureissuihin alakertaan...... No mutta, sain sentään tosiaan aikaiseksi käytyä apteekissa, pakko kun oli. Käväisin siinä sit samalla kaupan puolella ja oli ihan pakko vähän hemmotella itteensä ja ostaa piiitkästä aikaa vanhaa lemppariteetä, ja hyvin maistuu edelleen. Mun aivot lyö ihan tyhjää, joten ehkä nollailen vaan Netflixin parissa hetken vielä, ja sit sukellan peiton alle kun uni vaan aikanaan suvaitsee tulla. 


Sorry oudosta höpinästä, minkäs mahtaa kun pää täynnä räkää.
Toivotaan että tää flunssa helpottaa, palailen sit taas. Take care !

Ei kommentteja:

My Chemical Romance Widow.cur Cursor