Tänään sitten napsahti tosiaan tälle tytölle 19 vuotta täyteen. Sain nukkua pitkään, on juotu kahvia, syöty hyvin ja kyllä mulla vaan on maailman paras perhe,
siitä ei pääse mihinkään. Oon saanut muiltakin ihania viestejä ja niin moni on muistanut mua. Tuntuu etten ehkä olekaan oikeasti niin yksin kuin luulen.
Tää mennyt vuosi on nyt jälkeenpäin ajateltuna ollut varmasti yksi elämäni rankimmista. Moni asia on muuttunut ja oon joutunut taistelemaan enemmän
kuin koskaan. Oon käynyt pohjalla, noussut, taas pudonnut uudestaan. Mutta joka kerran oon jotenkuten päässyt takaisin jaloilleni, vaikka kovasti oonkin
saanut taistella. Ja tässä mä silti vielä oon, vaikken jossain vaiheessa sitäkään olisi voinut uskoa. Ja onhan niitä hyviäkin juttuja tapahtunut. Oon tutustunut
uusiin ihaniin ihmisiin, viettänyt mahtavia hetkiä ja ennen kaikkea oppinut paljon uutta itsestäni sekä elämästä ja miten sitä elän. Joo, ällöttävän kliseistä,
mutta silti ihan totta. Ja just se, että vaikken vielä jossain vaiheessa ois ikinä uskonut näkeväni tätäkään päivää, niin silti, tässä mä olen ja hengitän.
Kaikki toistelee ympärillä, että "sähän oot vasta nuori, kaikki edessä", mutta kun on jo monta vuotta sairastanut niin välillä se meinaa itseltä kyllä unohtua.
Mutta ainakaan kaikki ei tuu niin itsestäänselvyytenä kun on taistellut ja joutunut katsomaan elämää eri suunnasta kuin ehkä monet muut.
Kaipa sitä silti tässä vaan täytyisi yrittää muistutella itseään, että mä tosiaan olen vielä nuori, ja mun pitäisi yrittää nauttia siitä just nyt. Tehdä asioita jotka
tuntuu joltain, kokea vielä monia parempia päiviä, tehdä juttuja jotka tekee mut onnelliseksi, uskaltaa välillä hypätä sinne uuteen ja tuntemattomaan - elää.
Oho, menipä syvälliseksi jotenkin. Ei tän postauksen tarkotus ehkä ihan näin deeppiä pitänyt olla. Mutta synttärit tuo omalla tavallaan tunteet pintaan
kun väistämättömästikin miettii mitä kaikkea taas mennyt vuosi on pitänyt sisällään ja kuinka paljon asiat tai omat ajatukset ovat muuttuneet.
Nyt, tämän viimeisimmän vuoden jälkeen, mun iho on viisi kertaa tatuoidumpi, sydän rikottu mutta jo parantumassa, pää edes pikkuisen viisaampana tulevaa
varten ja elämänarvot muuttuneet aika paljon. Mitä seuraava ikävuosi tuo tullessaan ? En tiedä, mutta sydämeni pohjasta toivon että parempaa. Elämänhalua.
Upeita hetkiä, unohtumattomia juttuja ja aikaa mahtavien ihmisolentojen kanssa. Uusia kokemuksia. Siis ihan oikeaa elämää !!
Nojoo nyt lopetan tän fiilistelyn ja meen vielä nauttimaan lopusta synttäripäivästä.Käytiin äipän kanssa hetki sitten syömässä ihana synttäripäivällinen ja
loppuillan nautin kahvista ja ihan vaan oleilusta parhaassa mahdollisessa seurassa eli perheen kanssa. Kaikkea pientä ihanaa ja mukavaa.
Viikonloppuna onkin sitten tarkoitus lähteä vasta kunnolla juhlistamaan merkkipäivää: tärkeitä ihmisiä, baareilua ja paaaaljon tanssimista ! Can't wait.
loppuillan nautin kahvista ja ihan vaan oleilusta parhaassa mahdollisessa seurassa eli perheen kanssa. Kaikkea pientä ihanaa ja mukavaa.
Viikonloppuna onkin sitten tarkoitus lähteä vasta kunnolla juhlistamaan merkkipäivää: tärkeitä ihmisiä, baareilua ja paaaaljon tanssimista ! Can't wait.
Take care ! ♡
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti