juuri tällä hetkellä minulla on niin heikko olo, että pihalla istuessani liian
monetta savuketta polttaen tuntuu että tuo riehuva tuuli voisi samantien viedä minut
mukanaan
(tai ainakin se vie pieniä palasia minusta, pikkuhiljaa)
ehkä siksi jään sisälle pimeään, jotta saisin pidettyä edes jonkin osan itsestäni tässä maailmassa
tai ehkä teen itse itsestäni heikon, en minä tiedä
viime aikoina en ole tiennyt oikein mistään mitään
valun päivästä toiseen, olen kävelevä kysymysmerkki
mihin hait opiskelemaan, entäs syksy; mitä aiot tehdä tulevaisuudessa ?
öö no enpä tiedä, pysyä elossa ?
ja tuntuu että jankkaan vain samaa, pääsisinpä nyt jossain jotenkin eteenpäin
tiedän että minustahan se tavallaan on vain kiinni, mutta täällä on vain niin kovin
sumuista ja pimeää, etten meinaa nähdä eteeni
astelen sokkona kapeaa tietä, annan tuulen riepotella minua
jalkani ovat mustelmilla, olen pimeässä kaatunut liian monta kertaa
(ja pelkään että kohta kompastun taas, niin pahasti etten edes pääse omin voimin ylös
jos vain joku kävelisi vieressäni ja estäisi kaatumasta,
tai ainakin nostaisi ylös sammaleen ja katkenneiden oksien seasta.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti