mun ajatukset on välillä aika mustia, mutta mä olen luvannut taistella. näen vähän liian usein painajaisia, kamalinta on herätä niistä yöllä yksin.
mutta mun on vaan pakko jatkaa elämää eteenpäin, tiedän sen. ehkä joku päivä listailen elämän hymyjä, jos se tepsisikin..? kun en mä enää ihan tosissani tiedä.
tahtoisin elää enkä vain olla.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti