jaaha, taas pari viikkoa hiljaisuutta blogin suhteen, enkä oo edes varma miksi. tää jakso ja "normaaliin elämään" tottuminen itessään vie voimia, mutta lähinnä en vaan oo tiennyt mistä kirjoittaisin, mikä kiinnostaisi edes vähän - tai sit olen vaan niin itsekriittinen. anyways, pahoittelut siispä hiljaisuudesta, mutta hei oli mulle yksi uusi lukija näköjään ilmestynyt, hämmentävää mutta piristi päivää hih kiitoksia.
mä vaan en oikein tiedä mitä kirjoittaisin. juttuja on tapahtunut, mutta elämän liikkuminen ohi mun ympärillä hämmentää ja sekoittaa ajatuksia. eikä toisaalta tän tahattoman tauon aikana mitään maata mullistavaa ole tapahtunut. ehkä jakson myötä pieniä edistysaskeleita ihan arkielämässä. oikeestaan mua nimenomaan hämmentää vaan aivan suunnattomasti, että tää kaikki on sujunut näinkin hyvin. ja että mun olokin on ihan okei. jos nyt tiivistäisi sekalaisesti, niin lähinnä oon vaan käynyt hoitotapaamisissa, opetellut arkea, juonut paaaljon kahvia, lukenut ja no.. ihan vaan antanut itelleni aikaa. niin ja viime vklpna J värjäsi mun hiuksetkin ja nyt voinkin olla taas hetken supertyytyväinen.
halusin vaan tulla ilmoittelemaan olemassaolostani heh, vähän sekava postaus mutta se annettakoon anteeksi. nyt sukellan peiton alle ja yritän unta, mutta sitä ennen sanon vielä että viikonlopulle olis kivoja suunnitelmia ja luultavasti näen rakasta ystävääni. can't wait !
mutta mitä teille muille kuuluu ? öitä & take care !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti