T h u r s d a y

Tunnustan, etten tänään astunut kotiovesta ulos, vaan jäin sisälle. Päätin antaa itelleni aikaa ja pitää ihan lepopäivän. Mulla oli siis rauhallinen torstai. Heräsin tavallaan aikaisin, mutta hoidettuani yhden asian puhelimessa meninkin vielä toviksi nukkumaan. Keitin kahvia, koska vasta siinä vaiheessahan mä oikeesti herään. Join aamukahvin rauhassa parvekkeella. Avasin yön hiuksissa olleet letit ja tunsin pienen hetken itseni söpöksi niiden jättämissä söpöissä kiharoissa.  Meikkasin myös ajan kanssa, en kenenkään tai minkään takia mutta ainakaan ei ollut niin kovin hirveä naamapäiväkään. Turhia selfieitä ja vanha lempparihuppari. Halusin saada kaikki huonot ajatukset jonnekin kauas pois, joten jatkoin Greyn anatomia- maratonia, se on loistava keino edes hetkelliseen rentoutumiseen ja pakoon todellisuudesta. Illalla huomasin että oon tällä hetkellä ihan rakastunut myös appelsiini-teehen, on sitä tullut lipiteltyä kovasti - vaikka en kyllä mitään kahviin vaihtaisi. Tuo saa pysyä korvikkeena. Nytkin kupillinen korviketta ja Greyta ja tahtoisin ehkä lukea. Eniten odotan vaan unta.

Yritin antaa itseni vain olla, mä hengitän ja just nyt se saa riittää. Mun on pakko pysähtyä, nyt mä tunnen sen, muuten lopun kokonaan. Pelottaa että mua pidetään vaan laiskana, että ihmiset ei tajua kuinka heikko mä olen just nyt, että juuri tällä hetkellä mun voimavarat on vähissä. Tarviin vaan vähän ymmärrystä, koska voiluoja kuinka paljon mä taistelen, ihan tosissani, juuri nyt.

Huomisesta sen verran, että päivällä on lyhyt tapaaminen psyk.polilla ja illalla, jos suunnitelmat vaan onnistuu, niin tulee ehkä ihan mahtavia ihmisiä vähän kyläilemään ja ehkäpä innostun ottamaan muutamatkin sitten siinä samalla.   /// //  Mutta tämmösiä, tässä oli mun torstaita ja ajatuksia. Miten te muut jakselette ? Keep fighting !   (ps. kiitos taas uudelle lukijalle, olen hämmentynyt mutta ootte kaikki ihania hih !)