Failure

En näköjään osaa enää muuta postata kuin kollaaseja/turhia kuvia ja valitusta elämästä ja syömisjutuista. 
Oon pahoillani tästä blogin nykyisestä tasosta, mutta siitä huolimatta aion tässäkin postauksessa lähinnä inistä.

Mulla on niin lihava olo että itkettää melkeen. Miten mä päästin itseni taas uudestaan näin valtavaksi ? Oon vaan läski epäonnistuja joka ei enää osaa olla edes syömättä. En tajua miten päästin tän taas tähän. Inhoan itseäni varmaan enemmän kuin koskaan. Enkä saa tätä ahdistusta pois. Tänään en kyllä oo uskaltanut syödä mitään. Koska jos syön, niin pää käskee oksentamaan. Ja mä inhoan sitä. Joten oon mieluummin sitten kokonaan syömättä, se on helpompaa. Jos saisin ite nyt päättää niin lopettaisin varmaan syömisen kokonaan. Ainakin hetkeksi. Saan siitä nykyään pelkkää ahdistusta, joten miksen saisi olla ilman asiaa, joka tuo vain pahan olon ? Antakaa mun olla syömättä, antakaa mun laihtua. Tahdon oikeastaan vaan antaa tälle kaikelle periksi, antaa tämän viedä mukanaan ja unohtua siihen maailmaan. Ei, se ei oo kaunista eikä mitenkään runollista eikä musta tuu mitään ihanaa lasikeijua, se on rumaa ja täyttä helvettiä, mutten jaksaisi taistella enää vastaankaan. Ei mua haittaa vaikka katoaisinkin samalla kokonaan.