Poistin aiemman postauksen kun nää fiiliksetkään ei näköjään oikein pysy kohdillaan. Okei - siis joo, mulla oli kyllä oikeesti todella ihana aamu: kahvia ja SATC:ia ja ihanan rento olo ja uskalsin syödä aamupalankin vielä suht hyvillä mielin. Mutta sitten jossain vaiheessa kun söin lisää, niin ahdistus vaan rupesi kasvamaan entistä suuremmaksi ja nyt se alkaa olla jo siinä rajoilla että miten kestän. Söin siis ihan pelkkiä mun turvaruokia (proteiini-vanukasta ja -patukoita ja rasvatonta jogurttia), joten ei sen pitäisi ees olla niin paha, mutta ei helvetti mua ahdistaa nyt niin paljon etten edes muistanut kuinka hirveetä tää on. En vaan jaksaisi tätä jatkuvaa itseinhoa, nää ajatukset tuhoaa mua ja syö sisältäpäin. Peilikuva ahdistaa niin paljon että tahdon vain jäädä sänkyyn ja piiloutua peiton alle ettei kukaan näe mua. Mitä hittoa mä enää voin tehdä ? Oon niin hukassa.
2 kommenttia:
Voi ei, kuulostaa niin tutulta.. :[ en oikeen osaa sanoa muuta kuin että voimia. ♡
ikävää jos kuulostaa tutulta, en tahtois tällaista kellekään muulle :--(
ja voi kiitos hurjasti ♡ ehkä tää tästä..
Lähetä kommentti