Poistin sit eilen kuitenkin sen postauksen jonka bussissa istuessani naputtelin. No, jokatapauksessa, alkuperäisistä suunnitelmista poiketen lähdin Helsingistä
takaisin kotiin jo eilen. Yleensä viihdyn siellä tosi hyvin, mutta outo olo ja ahdistus vei voiton, joten keräsin kamppeet, hyppäsin bussiin ja kotona ollaan.
Eilinen ilta meni päin sanonko mitä, mulla oli aivan järkyttävä ahdistus eikä helpottanut edes vaikka otin tarvittavan. Soitin osastollekin, ja olin
tosi lähellä jo että lähdenkö jopa päivystykseen asti. No joo, onneks iltalääkkeet rupes jossain vaiheessa vaikuttamaan ja sit loppujen lopuksi sain nukahdettua.
Tänään ei olo oo ollut kauhean paljon parempi, oon vähän yrittänyt saada ajatuksia muualle laittamalla uudet kynnet (jotka nekin tietty semisti epäonnistu),
ja yrittämällä katsoa jotain Netflixistä, mutta no jaa. Enkä jaksa välittää edes syömisistä, mussutan vaan kaikkea mitä mieli tekee, ei jaksa edes kiinnostaa.
Inhoan tätä oloa. Aaaaaa. En jaksaisi taas uutta romahdusta, en en en. Toivottavasti nää ihan oikeesti olis vaan pari erittäin paljon huonompaa päivää.
Nyt yritän mennä vaikka vähän rauhoittumaan saunaan jos helpottais edes vähän, ja sit kupillinen light cappuccinoa. Kauhulla taas odotan kyllä iltaa..
But we'll carry on.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti