Kotilomaa, kuulumisia, vähän sh:ta, valittamista ja materialismionnellisuutta.
gege kotiasua ja grumpy face
no koska oon niin happy että "löysin" nuo sukkikset taas pitkästä aikaa ja mulla oli ihan muksa olo
löysin maailman täydellisimmän löllöneuleen awie
Kotiloma mennyt tähän mennessä jees. Oon nukkunut pitkään, juonut paljon (äidin keittämää ♡) kahvia, katsellut Frendejä (täydellinen fiiliksen parantaja, works every time), poltellut ihanaa suklaa-tuoksukynttilääni, piirtänyt "kunnolla" pitkästä aiksa ja levännyt vain. Käytiin myös äidin kanssa nopsasti alennusmyynneissä - oikeesti todellisuudessa ihan vaan tasan yhessä kaupassa, Kappahlisss, josta kuitenkin löysin tuon aivan ihanan neuleen. Käytän niin paljon mustaa että tää oli jotenkin kiva erilainen uusi lisä mun vaatekaappiin. Iso, lämmin ja kimalteleva - luvluvluv ! Pakko hehkuttaa vaan hih, vaikka kuinka massamuotilifestyle-bloggaajalta nyt kuulostaisinkin.
Olo on ollut ihan kohtalainen, vaikka oonkin tottapuhuen yhden tarvittavan joutunut ottamaan. Mut oon aika varma
että tällä kertaa pystyn nyt oleen sen toisenkin yön, mikä viimeks ei onnistunut eli whoop ! Mut hetki kerrallaan nyt.
Syömiset tuntu eilen lähteneen käsistä, mutta sitten taas tänään tuntuu ettei oo sujunut ollenkaan. Tuntuu ettei mikään oikeen menisi alas, oon syönyt vaan jotain pilttejä ja jogurttia. Valtavuusolot on hurjat - sitä paitsi miksi näytän vain isommalta ja isommalta vaikka en söisi juuri mitään, miksi vain pysyn tällaisena ? Tänäänkin tulin vain surulliseksi kun huvikseni kokeilin joitain vaatteitani päälleni - muutakin kuin sitä viime viikkojen aikana ylikäytettyä löllöhuppariani.. Sovituskopissakin kun kokeilin paria paitaa niin ahdisti katsoa peilikuvaa vain se toppi päällä, kun ei ollut piiloutunut niihin ainaisiin ylisuuriin huppareihin tai muihin yläosiin. Nojoo, ainakin tuo uusi neule on nyt sitten mukavan löysä ja lämmin eikä varmasti toivottavasti.. ahdista koko kun voi vaan sitten pahimpinakin ulkonäköahdistus-päivinä uppotua siihen. Ehkä lopetan tämän valittemisenkin, tuntuu että joka postauksessa näistä asioista jankutan ja ahdistun.. En tiiä, nyt on vaan sellanen meininki että itekin jopa toivoisi että pääsisi edes sitten vaikka jonkun ravitsemusterapeutin juttusille tai jotain.. vaikka omahoitajan sanoin, "en usko että sulla siihen olisi tarvetta". Joo-o, toimiiko tää muka sitten näinkään ? Niin että no tota noin. Vai pitääkö jatkaa näin kunnes ollaankin jo liian syvällä taas siinä ojassa ? No mutta.. no joo. Ehkä oon vaan sit hiljaa.
Nyt taidan lopettaa kokonaan postauksen sittenkin jo tähän, kauheen sekavaa tuotosta taas. Niin on kyllä ajatuksetkin....
Nyt meen jatkamaan iltaa ihanan kardemumma-kahvin (!) ja Putouksen parissa, jos olokin taas piristyisi tästä vähän !
Hyvää lauantai-illan loppua kaikille, pärjäilkää ja silleen ♡
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti