kuulumisia (ja ehkä hieman hymyjäkin)

(kuva from: tumblr.com)

Eilinen aamu oli kyllä niiiiiin kiukkuaamu kuin voi ikinä olla. Heräsin sentään ajoissa no jippii ja raahauduin aamupalalle (= kahville) niin helvetin äkäsenä enkä pystynyt ees vastaamaan hyviin huomeniin. Päätin fiksussa pienessä päässäni että tänään vihaan koko ihmiskuntaa enkä muuten varmasti hymyile hah. Tarvittavan voimin suuntasin silti päiväosastolle ja ilmotin samantien että mulle ei kannata puhua jollei halua kuulla kaunista litaniaa pelkkiä ärräpäitä. Nökötin nojatuolissa viltin alla juoden kahvia eikä kukaan tainnut ees uskaltaa puhua mulke haha ku olin niin grumpy cat.

Päivä ja olo kuitenkin muuttu iltapäivää kohden huikeen paljon paremmaksi paristakin syystä. Ensinnäkin juttu mikä sai mut innostumaan hullun lailla: jos kaikki menee suunnitellusti ja onnistuu, mulla saattaa olla ensi kuussa jo se kauan haaveiltu tatuointiaika !!!  Oon niin fiiliksissä, chest tattoo ja tää kaikki is becoming more and more real !! Tää asia annt mulle jotenkin ihan älyttömän paljon tsemppiä jatkaa ja nyt odotan yhä enemmän että pääsen kohta kokonaan kotiin (oho, en ois vielä viime viikolla uskonut uskaltavani sanoa noin, wut). On konkreettinen joku tavoite mikä tsemppaa ja saa jatkamaan taistelua. Kauhea hehkutus, but sorry not sorry. Ja jonkun mielestä ehkä vähän hölmön kuuloinen tsemppijuttu, mutta ei haittaa koska mulle se on tärkeä juttu.  ///// Iltapäivä jatkui muutenkin sitten oikein mukavasti. Heti päivällisen jälkeen eräs ihana, tärkeä ystäväni tuli hakemaan mua ja vietettiin oikein kiva muutma tuntia. Kierreltiin kirpparilla, sitten vielä vähän shoppailtiin alejuttuja ja lopuksi istahdettiin kahville ja pikkusuolaiselle (niin joo "haaste": söin ensimmäistä kertaa sämpylän/yleensäkin leipää pitkiin aikoihin ja vielä julkisella paikalla ! in your face, sh !). Mulla oli pitkästä aikaa hauskaa, kiitos Ystäväni ♡ aika tuntui kuluvan kuin siivillä ja mun olikin jo aika palata iltapala-aikaan takaisin osastolle, bla. Loppuilta tuntu kuluvan törkeen hitaasti, pyysin yölääkkeenkin aikaisemmin kun odotin vaan että olis jo aamu ja yleensäkin tää päivä.

Nimittäin, tänään pääsin taas jälleen viikonlopuksi kotilomille ! Oon oppinut arvostamaan kotona olemista tosi paljon nyt viime viikkojen ja tän osastojakson aikana. En olisi vielä muutama viikko sitten huonossa kunnossa ollessani kuvitellakaan kuinka kovin nyt tahdon olla kotona niin paljon kuin mahdollista. Pelottavaa ? Ehkä, mutta yritän nyt vaan elää hetken kerrallaan ja pikkuaskelilla - baby steps.   Lomalla luvassa olis rentoilua, leffoja, pitkään nukkumista, fiilistelyä, vähän paremmin syömistä, rauhoittumista, ehkä vähän kotijoogailua, perheen kanssa yhdessäoloa, todennäköisesti bloggailua (TAAS sorryy), saunaa, ihan vaan löllöilyä ja muuten tuollaisia ihan vaan mukavia juttuja. Joidenkin korvaan saattaa kuulostaa tylsältä, mutta mä nautin just tuollaisesta ja oppinut arvostamaan noita juttuja, ainakin tällä hetkellä nyt tosiaan kun osastolla on ollut. Oon jo tän iltapäivän/alkuillan aikana mm. lakkaillut kynsiä, käynyt (TAAS) ostamassa parit alennusvaatteet (pakko esitellä ne jossain vaiheessa ehkä tännekin hee), juonut monta kuppia äipän keittämää kahvia ja katsonut jälleen Frendejä. Pelkkää rentoilua ja tylsäilyä vaan, but totally fine by me.

Apua en tiiä oliko mulla ees varsinaista kunnon juttua tässä, mutta oon vaan jotenkin niin fiiliksissä atm (koputan puuta..) että halusin tulla kertomaan teille vaan kuulumisia ja välillä vaihteeksi niitä hyviäkin juttuja. Tästä vaan on viime aikoina tullu mulle yhä tärkeempi keino purkaa pääni sisältöä ja tietysti mukavaa ajanvietettä. Ja joo tohon hyvän olon fiilistelyyn vielä, varmasti viikonlopun aikana tulee niitä vaikeampiakin hetkiä, mutta toivon ettei ahdistus liikaa kiusaa. Mutta sen näkee sitten, keskityn todennäköisesti vaan tekemään mukavia juttuja ja lepäilemään kunnolla. Todennäköisesti myös jotain tekstiä tulee pukkaamaan myöhemminkin tän viikonlopun aikana. vielä SORRRYYYY ! Koittakaa kestää.

Keep fighting huns ♡