(17.01.2013: mun kädet tärisee holtittomasti, tuntuu jatkuvasti siltä kuin paniikkikohtaus tekisi tuloaan. vapisen
vain, tää ei lopu, näytän varmaan typerältä. kädet tärisee niin paljon että tämänkin kirjoittaminen on vaikeeta.
pitele musta vain tiukasti kiinni, pidä ihan hetki aivan lähellä, että mä tiedän
etten vain valu kaukaisuuteen, katoa kauksi pois.)
(18.01.2013: ....Antakaa mun edes nukkua, antakaa ihan hetkeksi mennä uniin, olkaa niin
kilttejä. En jaksa taas valvoa yksinäni, maata sängyllä, kauhuissani hiljaisuudesta
joka huutaa kuinka yksin mä oon. Nää yöt on liian pimeitä mulle. Ja yksin aivan liian vaikeita.
•••••••••••••••••••
shh, ollaan ihan hiljaa, eivät he kuule meitä kuitenkaan. ei eloa kenenkään
silmissä, vain hiljaisia huokauksia ja piilotettuja kyyneleitä. sinistä
kynsilakkaa ja liikaa kahvia, mitkään määrät unta eivät poista tätä
väsymystä. toivottomuus iskee, milloin tämä loppuu, ei kai milloinkaan.
ja minulla on niin kova ikävä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti