Kuulumispäivitys ja fiilistelyä

|| eka satsi kuvia viimeisimmältä viikolta ||
| nyt kunnolla kuulumisia & loppuun parit kuvat ja fiilistelyä |

Eli moi. En tajua miksi kirjoittaminen jää, vaikka olis inspiraatiota vaikka kuinka. Nyt kuitenkin viikonloppu osui just hyvään kohtaan, ja päätin pysähtyä paikalleni, kasaamaan tänne viime aikojen kuulumisia, hymynaiheita ja tapani mukaan tahdon jakaa taas tietysti kunnon kasan kuvia. Mä vaan tykkään tallentaa usein arjen pieniäkin hetkiä kuviksi. Ehkä mun postaukset nykyään toistaa samaa kaavaa ja kirjoitan harvakseltaan.. oon kuitenkin aika varma, että kun kevät kunnolla ottaa paikkansa, niin mullakin riittää enemmän intoa useammin postata ja jakaa juttuja. Pssssst: postausideatkin ovat toki tervetulleita, mielelläni jotain uuttakin voisin kokeilla. 

Mutta joo. Mitä mulle kuuluu ? Just tällä hetkellä menee suoraansanottuna hyvin. On alkanut tuntua että, pikkuhiljaa, asiat loksahtavat sittenkin paikoilleen. Mun vointi on ollut jo jonkin aikaa suht tasainen, enkä oo kokenut pahoja ahdistuksentunteitakaan. Lääkehoito on itsenäisempää, arki rullaa pääasiassa, DKT pyörii mukana arjessa ja musta tuntuu että hallitsen itseäni ja tunteitani paremmin kuin vuosiin. Aluksi tuntui kieltämättä oudolta kun asiat alkoi olla paremmin - oonhan niin kauan pyörinyt siinä pahassa olossa enkä vaan oo osannut päästää irti. Mutta nyt yritän uskoa siihen että tää hyvä voikin kestää. Ja varsinkin kun mun ympärillä on aika hiton mahtavia ihmisiä, joiden kanssa elämä tuntuu elämisen arvoiselta. Sitä en tuu koskaan ottamaan itsestäänselvyytenä, sen voin sanoa. 

No huh, siinä tuli varmaan ihan tarpeeksi päivitystä voinnista. Haluisin vielä fiilistellä ihan randomisti viikonloppua - ja no siis ylipäätään elämää. Ekana hehkutan kuinka mahtavia kunnon lagipäivätkin vaan voi olla ! Eilen tein kyllä pakollisia siivousjuttuja, mutta suurimman osan päivästä mulla pyöri Greyn anatomia-maratoni ja fiilistelin sitä että ei tarvii tehdä yhtään mitään järkevää. Välillä tekee vaan niin hyvää pysähtyä ja latailla akkuja. Fiilistä paransi lisää se, että tiesin viikonlopunkin vielä alkavan, tai kun no, varmaan täälläkin tullut selväksi että oon aikamoinen weekendlover. Tänään aamu alkoi ilman herätyskellon pirinää, oli ihana nousta kiireettömästi. Parasta kyllä oli se, että kävelin tien toiselle puolelle ja kultin kanssa keitettiin aamukahvit, ja nautittiin täydellä sydämellä hitaasta "aamusta" yhdessä, ilman kiirettä mihinkään. Tuo tyyppi ja yhteiset hetket tuntuu arvokkaammalta kuin mikään - mä oon tiennyt jo alusta asti, että me vaan ollaan soulmates, ei vaan voi löytyä yhtä hyvin mulle sopivaa ihmisolentoa kuin hän. Ja vaikka tänäänkin ollaan vaan lagailtu eikä tehty mitään kummoisempaa, niin just tällaisia päiviä arvostan. Kun saa vaan nauttia siitä että just nyt; kaikki on ihan hyvin.

Okei, tähän postaukseen en enää tunge pinnallisuusjuttuja, vaikka niistäkin tahdon kyllä jossain vaiheessa ehdottomasti höpöttää (lue: lähinnä septum-juttuja ja huppariasiaa heh). Tän loppuillan mä ajattelin ihan vaan hengata pieruverkkareissa, tuijottaa vähän liikaa Greyta, nojailla mun jättityynyyn ja olla pahemmiten välittämättä just nyt linjoistakaan. Aika jees mennä myös nukkumaan ilman että tarvii laittaa herätyskelloa, onhan sunnuntait virallisia löysäilypäiviä jos multa kysytään. Sen vielä mainitsen että alkuviikosta suuntaankin pitkästä aikaa sit mutsin luokse pariksi päiväksi, luvassa tassuterapiaa awwaw ! Ja voipi olla että siellä ollessa innostun kirjoittelemaankin taas kun siinä pari välipäivää saa vähän kaikesta. 

Oolrait, nyt lopetan postauksen tähän, hienoa jos jaksoitte lukea kokonaan.
Ihanaa ja superrentoa lauantai-iltaa ihanat, take care ! ♡