"I can't go back, don't think I will. I won't sleep tonight as long as I still hear the drums of the city rain."

(outo tunne valtaa, tuntuu kurkussa, leviää sormenpäistä varpaisiin. vähän kuin ahdistus muttei ihan kuitenkaan. 

enkä mä pysty keskittymään mihinkään muuhunkaan. en osaa itsekään selittää. mutta en pidä siitä tunteesta.

hämmennyn jotenkin ihan liikaa. ja sitten mä oonkin vain totaalisen jumissa, loukussa näiden ajatusten keskellä.)

Postausväli venyi taas tahattomasti vähän turhan pitkäksi. Varmaan ainoat
mainitsemisen arvoiset jutut näiltä parilta viime viikolla on olleet lähinnä
perhetutun mahtava seura (ja muutenkin korostunut perheen tärkeys),
hiustenvärjäily ja tietty viimeviikkoinen Gerard Wayn keikka.

 Päiväosastokin alkoi tuossa eikä suoraansanoen ole sujunut kovin hyvin, se ahdistus
on vaan ollut jotain niin järkyttävää että oon lähes poikkeuksetta joutunut lähtemään
kesken päivän pois. Ehkä oonkin sitten vaan epäonnistuja. Mutta tuntuu että just
tällä hetkellä se paikka tuo lähinnä oikeastaan vaan pahemman olon.

Mutta se siitä. Eipä mulle kai kummempaa kuulu. Mä nautin nyt vielä kupillisen 

herkkukahvia tuosta lempparimukista ja sit painunkin nukkumaan. Nyt oikeesti

yritän pyrkiä siihen ettei tulisi taas näin pitkää postaustaukoa, kun kyllä mulla

mielenkiintoa blogiin kuitenkin ihan löytyy. Nyt, hyvää loppuviikonloppua teille ♡