(kuva: tumblr)

Minä olen hämärä sumu, olen ne kysymykset joihin kukaan ei osaa vastata, olen epävarmuuden ruumiillistuma.  Minä olen hiljaisuus, olen kuiskauksia korvissa, savua ilmassa joka sulaa maailman tuuliin. Olen se jonka huudot eivät kuulu minnekään, olen se tunne jota kutsutte väsymykseksi. Puhun väärissä kohdissa väärillä sanoilla enkä kuule enää edes lintujen laulua. Kerran olin se tyttö joka hymyili, mutta nyt enkelitkään eivät enää minua tunnista. Olen tarina arpien takana, hiljainen laskeva aurinko, vain rosoinen puolikas siitä mitä luulitte tietävänne.