en kertonut valheita, en huijannut - koska heille sanani 
olivat tarkoitettu todeksi, vaikka minulle eivät
 hetken olin hiljaa, hetken kohottivat he katseensa minuun
ja minä hautasin pääni käsiini. mutta hetkeä kipu ei kestänyt,

jäädäkseen se oli tullut.joku kantoi minut rikkinäisenä syksyyn, 

kevääseen, vielä kesään jaksoivat

mutta minä en enää jaksanutkaan

ja seuraavana syksynä opettelin kaiken uudestaan.

ja löysin kauneimman ihmisen jota ikinä tulen rakastamaan

ja olin onnellinen

ja jaksoin nukkua 

ja jaksoin nousta

ja jaksoin syödä

ja jaksoin hengittää

mutta nyt minua pelottaa